Grafiikanpaja Himmelblau

Menneet näyttelyt

Koskigallerian kesänäyttely Tampereella:

Ulla Rantanen

17.6. - 19.8.2006

Vahvaa puupiirrostuotantoa 1960-luvulta.
Urbaanien tilanteiden metalligrafiikkaa 1970-luvulta.
Tuoretta, Afrikan luonnon inspiroimaa grafiikan tuotantoa 2000-luvulta.

Ulla Rantasen piirrosten ja grafiikan näyttely avautuu Koskigalleriassa Tampereella lauantaina 17.6. klo 16. Grafiikanpaja Himmelblaun tuottamassa kesänäyttelyssä nostetaan päivänvaloon taiteilijan omien arkistojen aarteita, kuten taiteilijan 1960-luvun puolessavälissä tekemää puupiirrostuotantoa ja taiteellista prosessia valaisevia luonnoksia.

Ulla Rantasen taiteessa graafisuudella on ollut aina vahva sijansa. Hänen 1960-luvun tuotannossaan figuuri piirtyy ekspressiivisesti Goyan ja Picasson taidetta kommentoiden. Sodan kauhujen kuvasto yhdistyy ajankohdan Vietnamin sodan ja poliittisen liikehdinnän teemoihin. Rantanen kiinnostui 1970-luvulle tultaessa myös pop-taiteen pelkistävästä ja luonnosmaisesta ilmaisusta. Uusien kulttuuristen vaikutteiden tulosta kertovat hänen hiili-pastellityönsä ja metalligrafiikkansa, joihin hän on tallentanut näkymiä ja yksityiskohtia kaupungistuneesta ja autoistuneesta ympäristöstämme.

Abstrahoidut luontokuvat ovat 1980-luvulta lähtien olleet tunnetuin osa Ulla Rantasen tuotantoa. Helsingin Taidehallissa nähtiin laajasti tämän ajan tuotantoa Vuoden taiteilija-näyttelyssä vuonna 1985. Metsäluonnon veistokselliset yksityiskohdat yhdistyivät kirkkaaseen valkoiseen valoon, veden haaleaan kalvoon tai intensiiviseen väriin, joka pilkahtaa voimakkaana elämyksenä guassi- ja hiilikerrostumien alta.

Rantasen tuoreessa 2000-luvun metalligrafiikassa aiheet ovat saaneet inspiraation Afrikan väreistä ja maanläheisestä elämästä, johon taiteilija on päässyt tutustumaan jo usean vuoden aikana Keniassa, Nairobin lähellä talvisin oleskellessaan. Luonnossa koettu hyvänolontunne on uudistanut ilmaisua. Routaisten uhrikivien rinnalla elävät nyt lämpimät havainnot afrikkalaisesta kulttuurista kotieläimineen ja eläinsuojan kaarevine muotoineen.

- Kauneus lyö Afrikassa niin voimakkaana päälle, että olisi ihan outoa, jos ei siitä mitään mukaan tarttuisi, taiteilija kommentoi uutta graafista luomiskauttaan.

Tiedotusmateriaali ja haastattelupyynnöt:
Tiina Nyrhinen tiedottaja
Grafiikanpaja Himmelblau
050 595 1011
tiina.nyrhinen@himmelblau.fi

Janne Laine - vedostajamestari omien teostensa äärellä
4.2. - 28.3.2006

Janne Laine (s.1970) on työskennellyt Grafiikanpaja Himmelblaussa neljätoista vuotta. Aika tuli täyteen perjantaina 3.2.2006, jolloin hänet nimettiin pajan vedostajamestariksi. Nimitystä juhlistettiin Koskigalleriassa Tampereella avautuvalla Laineen omalla näyttelyllä.

Ranskalaisen perinteen mukaan vedostaja työskentelee pajalla ensin seitsemän vuotta oppipoikana, sen jälkeen seitsemän vuotta kisällinä ja vasta neljäntoista vuoden työskentelyn jälkeen hänet voidaan ylentää mestariksi.

- On mahtavaa, että Laineen kaltainen lahjakkuus on viihtynyt näin kauan pajallamme. Toivottavasti tulevaisuudessa on edessä ainakin yhtä pitkä aika, iloitsee Himmelblaun toimitusjohtaja Pertti Ketonen.

Laine työskentelee vedostamisen ohella myös itse kuvataiteilijana ja tämän vuoden näyttelyohjelma alkaa Koskigallerian näyttelyllä. Hän on taidegraafikko, jonka pääasiallinen tekniikka on valokuvalähtöinen heliogravyyri. Teoksissa toistuu kaksi erilaista aihepiiriä: maisemat ja ihmiset, kummatkin pelkistettyinä ja visuaalisesti samanhenkisinä. Niiden asema Laineen tuotannossa on tasavahva ja toisiaan täydentävä. Hänen kuvansa ovat pääsääntöisesti mustavalkoisia.
- Uusimmissa teoksissa olen ujuttanut mukaan vähän väriä. Se on kuitenkin vain mauste, ei keskeinen tekijä, Laine kertoo.

Laine käyttää kameraa vahvasti pelkistettyjä maisemia luodessaan. Aiheet ovat löytyneet matkoilla esimerkiksi Islannissa, Etelä-Afrikassa ja Kiinassa. Hän tarttuu maisemiin, joissa on vahva jännite, mutta luottaa silti yksinkertaisiin elementteihin. Usein toistuu maisema, jossa maa, vesi ja ilma yhdistyvät peittäväksi kevyeksi massaksi. Näitä vesihöyryisiä paikkoja Laine on löytänyt eri puolilta maailmaa. Ne toistuvat hyvin samankaltaisina, mutta pienet erot luovat kuitenkin erilaisen tunnelman. Lämpimän punertavan sävyn käyttäminen mustan rinnalla antaa Afrikka-aiheisiin kuviin vahvan vaikutelman maaston värikyllyydestä, kun taas Islanti-aiheisissa teoksissa pelkkä musta näyttää jäätikön ja kallioiden peittämän maan juuri sellaisena kuin sen on aina kuvitellut.

Laine on pohjimmiltaan romantikko. Kuva syntyy enemmän mielentilasta, kuin kertomisen tarpeesta. Aika ennen ihmisen luomaa todellisuutta elää vahvana luontoelämyksissä, joita hän välittää teoksissaan. Tehdessään esteettisiä valintoja kuvattavista kohteistaan Laine tuo ihmisen kuviin näkijänä ja kokijana. Kauneutta ei ole ilman katsojaa.

- Veikko Halmetoja