Arkistoidut uutisetCharles Sandisonin Profetia täydentää Retretin näyttelyn Skottilaissyntyisen, Tampereelle kotiutuneen Charles Sandisonin teos Prophesy (Profetia) tältä vuodelta on liitetty Himmelblaun näyttelykokonaisuuteen Taidekeskus Retretissä. Sandison vahvistaa Himmelblaun tämän kesän jo entisestäänkin vahvaa Brittein saarilta kotoisin olevien taiteilijoiden edustusta, sillä esillä on myös walesilaisen kuvanveistäjän Richard Deaconin ja hänen Liverpoolissa syntyneen, Wuppertalissa asuvan kollegansa Tony Craggin teoksia sekä irlantilais-yhdysvaltalaisen Sean Scullyn grafiikkaa. Sandison tunnetaan parhaiten tietokoneohjelmoinnin avulla tuotetuista tilallisista installaatioistaan. Hänen taidettaan on nähty monissa suurissa nykytaiteen katselmuksissa, muun muassa parhaillaan Kiasmassa Helsingissä meneillään olevassa ARS06:ssa, Panorama 5:ssä Le Fresnoyn taidekeskuksessa Tourcoingissa 2004 ja Venetsian biennaalissa 2001. Retretin luolastossa, osana Valohoitoa nimistä suomalaisen nykytaiteen katslemusta on esillä myös Sandisonin vanhempaa tuotantoa edustava teos People.
Kirjaimet ja sanat ovat Sandisonille solujen ja muiden mikro-organismien kaltaista materiaalia. Tietokoneohjelmoinnin keinoin taiteilija saa ne reagoimaan ympäristöönsä ja viestimään keskenään luonnon lakien mukaan kasvaen, kasautuen ja toisiaan karttaen, muodostaen loputtomasti erilaisia yhdistelmiä, syntyen ja kuollen. Sandisonin teokset saattavat alussa näyttää yksiselitteisiltä, mutta teoksen edetessä muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. Sanat kuin linnut langalla Prophesy-teoksen pohjana on 1500-luvun puolivälissä eläneen Nostradamuksen profetia. Kyseessä on hyvin vaikeaselkoinen teksti, täynnä sanaleikkejä ja kreikan, italian, latinan ja provensaalin sanoja. Hyvin sinnikkäästi Nostradamuksen teksteistä luetaan toteutuneita ennustuksia eri maailmantilanteissa, vaikka vastuu tekstin merkityksistä on enimmäkseen ennustusten lukijalla. Sandisonin teoksen äärellä viimeistään tajuaa, että ennustukset toteutuvat juuri niin hyvin kuin lukija haluaa ne riveiltä ja rivien välistä lukea. Sandison kertoo tämän teoksen sananrakentumisen logiikan syntyneen, kun hän katseli ateljeensa ikkunasta sähkölangalla istuvaa lintuparvea. Kuten linnut langalla, sanat ujuttautuvat riveille, toiset tippuvat pois kun toiset tunkevat keskelle. Välillä koko hiljainen sanojen rypäs säpsähtää ja järjestyy taas uudelleen, kuin voimakkaan äänen tai muun häiriötekijän voimasta. Litteää LCD-näyttöä hyväkseen käyttävä teos on kooltaan normaalin kehystetyn maalauksen kaltainen esine, joka voidaan ripustaa seinälle siten, että mitään johtoja ei näy. Kaikki tekniikka on rakennettu laatikon sisään eikä käyttäjän tarvitse osata kuin kytkeä teos päälle ja pois. Teoksen rytmi syntyy hitaasta sanojen järjestäytymisestä ja arvaamattomista dramaattisista muutoksista. Filosofinen sisältö yhdistyy viimeisteltyyn minimalistiseen muotoon. Pentti Kaskipurosta kunniatohtori Professori, taidegraafikko Pentti Kaskipuro on nyt myös kuvataiteen kunniatohtori. Kaskipuron ansiot suomalaisen nykygrafiikan edistäjänä ovat kiistattomat sekä taiteilijana että grafiikan opettajana. Kaskipuro itse näkee juhlallisessa tohtorin ”provokaatiossa” myös humoristisia puolia, hän kun ei ole käynyt ainuttakaan koulua loppuun saakka. Silti Kaskipuron kouluksi nimetty Taideteollisen koulun grafiikkaluokka kiittää opettajaansa: 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa koulussa viihtynyt akateemikko Outi Heiskanen pitää Mestari K:ta parhaana opettajana, joka sopisi vaikka koko Suomen koululaitoksen uudistajaksi.
Kaskipuron nimitys Suomen ensimmäisten kuvataiteen kunniatohtorien joukkoon liittyi 12. kesäkuuta pidettyyn Kuvataideakatemian promootiotilaisuuteen, jossa kunniatohtorin nimityksen saivat myös professori Lauri Anttila, ylijohtaja Tuula Arkio, taidemaalari Jaakko Sievänen sekä professori, kuvanveistäjä Laila Pullinen. Tohtorin hattunsa saivat koulusta tohtoriksi valmistuneet Jyrki Siukonen, Jan Kaila, Jan Kenneth Weckman ja Teemu Mäki. Lisäksi promovoitiin yli kaksisataa Suomen Taideakatemian koulusta päästötodistuksensa saanutta ja Kuvataideakatemiasta valmistunutta taiteilijaa.
Pälvi Hannin grafiikkaa kesän ajan Hailuodossa Hailuodossa nuoruutensa merkittäviä vuosia eläneet nuoret taiteilijat Pälvi Hanni ja Inka Nieminen esittelevät taidettaan Hailuodon kirjastossa kesän ajan.
Taidegraafikko Pälvi Hanni on vahvasti esillä uusilla teoksillaan myös Retretin kokonaisuudessa Himmelblaun osastolla. Hanni käyttää grafiikassaan vaihtelevasti perinteistä viivasyövytystä ja akvatintaa, kopiosyövytystä ja chine collé -tekniikkaa. Hän pitää polymeerin ja akvatintan yhdistelmästä, jossa valokuva tuo kuvaan hienovaraisesti esittävyyttä ja käy samalla vuoropuhelua abstraktin, maalauksellisen väripinnan kanssa.
Tuukka Peltosen näyttely Helsingissä Virtolaisen Tuukka Peltosen puupiirroksia on esillä Galleria Sculptorissa Helsingissä 30. kesäkuuta saakka. Himmelblaunkin näyttelytiloissa komeillut puupiirros Juhlat pääsi kuvitukseksi Jukka Yli-Lassilan arvioon Helsingin Sanomissa (HS 14.6.2006). Yli-Lassila näkee Tuukka Peltosen yhden laatan tekniikalla toteutetuissa puupiirroksissa kuvanveiston ja maalaustaiteen yhdistelmää, niissä on kaukaa katsottuna kolmiulotteisen puureliefin ilmettä. Peltosta voi Yli-Lassilan mukaan kuvailla äkkivääräksi syntetistiksi, joka ei takerru yksityiskohtiin, vaan luo erityyppisistä aiheista kokonaiskuvan. "Elämän kuvaajana taiteilija on enimmäkseen realismihakuinen, joskin tyyliltään sopivan äkkiväärä", Yli-Lassila päättää kritiikkinsä.
Pertti Ketonen on vuoden 2006 Mr. Finlayson Grafiikanpaja Himmelblaun vetäjä, toimitusjohtaja Pertti Ketonen valittiin toukokuun lopulla vuoden 2006 Mr Finlaysoniksi. Nimityksen takana on Finlaysonin alueen yhdistys, joka järjesti yhdessä alueen museoiden, gallerioiden ja yrittäjien kanssa toukokuun lopussa alueella kaksipäiväiset Pumpulipäivät. Tapahtuma osuu tehtaiden perustamisen aikoihin. Toukokuussa 1820 alueella käynnistyneen toiminnan historiassa alkoi samalla 187. aktiivinen vuosi. Valinnan perusteena oli Ketosen menestyksellinen ja uuttera toiminta Finlaysonin alueen ja oman yrityksensä puolesta. Himmelblaun henkilökunta on pitänyt Finlaysonin historiaa hyvin esillä ja esittelee mielellään pajan lisäksi aluetta ja sen erityisluonnetta. Himmelblau ja sen Koskigalleria toimivat 1856 rakennetussa Koskitehdas-rakennuksessa, entisessä tehtaan turbiinihuoltotilassa ja puuvillapaalaamossa. Finlaysonin alueen komealla historialla ja Himmelblaulla on yhteisiä tekijöitä, kuten pitkäjänteinen toiminta ja korkealuokkaiset tuotteet.
- Taidegrafiikan työhuone on toimintamme sydän, perusasia, sanoo Pertti Ketonen. Aikaisemmat Mr. tai Mrs. Finlayson -arvonimen haltijat ovat olleet 2005 ravintoloitsija Marika Tähtinen-Hakala, 2004 kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, 2003 arkkitehti Petri Pussinen ja 2002 museonjohtaja Pontus Blomster. Pertti Ketonen on iloinen, että Himmelblau saa toimia keskellä kaupunkia, kun yleensä taiteen työ- ja myyntitilat ovat laitakaupungilla, halvoissa tiloissa. Alue on kymmenessä vuodessa muuttunut vetovoimaiseksi, ja Himmelblau tavoittaa asiakkaansa hyvin, Ketonen kiittelee. Valinnan kunniaksi Pertti Ketonen sai perjantaina 26.5. klo 14.00 Väinö Linnan aukiolla pidetyssä pienessä tilaisuudessa taiteilija Riitta Pentin tehdasveistoksen. |
